Gallträskin pinta-ala on 11,7 hehtaaria ja sen keskisyvyys noin 1,5 metriä. Järvi ja sen ympäri kulkeva kävelyreitti, on Kasavuoren ohella kauniaslaisten rakkain virkistysalue. Hiekkapintainen reitti kiertää lähes koko järven ympäri. Kaakkoisosassa reitti poikkeaa Kavallintielle. Reitin pituus on noin 1,8 km. Reitti on esteetön ilman portaita.

Järvi laskee koillispäästä alkavaa ojaa pitkin Lippajärveen ja edelleen Pitkäjärven kautta Espoonjokeen ja mereen. Järven orgaanista ainesta sisältävän liejukerroksen paksuus vaihtelee 3-5 m välillä. Liejukerroksen alapuolella on savesta ja hiekasta koostuva pohja, joka on paikoin monen metrin paksuinen. Järveä ympäröivä alue on pääasiassa kookasta kuusimetsää.

Järven länsipäässä sijaitsee vuonna 1988 luonnonsuojelualueeksi rauhoitettu Träskmossenin suoalue, joka on ollut 7000 vuotta sitten Litorinameren merenlahtea. Suo on muodostunut lahden kurouduttua järveksi ja järven umpeenkasvun seurauksena.

Järven tilan seuranta ja hoito

Järven fysikaalis-kemiallista tilaa sekä vesikasvillisuutta seurataan ja edistetään yhdyskuntavaliokunnan hyväksymän alustavan seuranta- ja hoito-ohjelman 2021-2030 mukaisesti.

Gallträskilla ei sijaitse virallista kaupungin ylläpitämää uimapaikkaa. Espoon seudun ympäristöterveyshuolto tarkkailee kuitenkin uimavesilaadun (esim. sinileväesiintymät, bakteerit) KOLE yhdistyksen vastuulla olevan laiturin kohdalla.

Tietoa järvestä

• Syvin kohta 2,5 metriä, keskisyvyys 1,5 metriä
• Keskivirtaamaa noin 9 litraa sekunnissa
• Valuma-alue on noin 105 ha suuruinen
• Vuoden aikana vesi vaihtuu noin 2,5 kertaa järven tilavuuden verran (eli keskivedenkorkeudella noin 115 000 m3)

Järven hoito

Järvestä poistetaan vuosittain vesikasvillisuutta niittämällä. Niitto suoritetaan loppukesällä, vesilintujen kasvatettua poikueensa. Yhteystiedot ja palaute: kunnossapito@kauniainen.fi puh. 050 548 0391.

Puuston hoito

Tonttien ja reittien ympäristöstä poistetaan vaaralliset puut, mutta kauemmaksi reiteistä jätetään lahopuustoa myös pystyyn. Alueella esiintyy lepakoita ja liito-oravia. Gallträsk on lepakoille (vesisiippa) tärkeää saalistusaluetta. Lepakoille tulee säilyttää varjostavaa puustoa ulkoilupolun ja rannan välissä. Liito- oravan kannalta tärkeintä on säilyttää kuusia ja haapoja, ja liito-oravien todennäköisellä siirtymäreitillä Gallträskistä koilliseen on säilytettävä monimuotoinen puusto.