Pääkaupunkiseudun kaupungit: Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanne ei ole ratkeamassa nykyisillä toimilla
Pääkaupunkiseudun kaupungit vetoavat sen puolesta, että valtakunnallisia toimia varhaiskasvatuksen koulutuksen lisäämiseksi tehdään heti. Korkeakoulutuksen aloituspaikkoja ja määrää tulee kasvattaa erityisesti siellä, missä pula on suurin. Nykyiset koulutusmäärät eivät riitä tuomaan tilanteeseen tarvittavaa helpotusta. Varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteen ratkaisemisen tulee olla myös yksi seuraavan hallituksen keskeisistä tavoitteista.
”Olemme tilanteessa, jossa kasvavana seutuna juoksemme kiinni junaa, jonka vauhti kiihtyy vuosi vuodelta. Tarvitsemme vuoteen 2030 mennessä 6 000 uutta varhaiskasvatuksen korkeakoulutettua. Jos koulutusmäärät Uudenmaan korkeakouluissa pysyvät nykyisellä tasolla, ne eivät vastaa tarpeeseen edes puoliksi. Olisimme siis huonomassa tilanteessa vuonna 2030 kuin nyt, eli pääkaupunkiseudulta puuttuisi jopa 3 200 korkeakoulutettua. Kaupungit ovat sitoutuneet henkilöstöpulan ratkaisemiseen, mutta pelkästään kaupunkien käsissä olevin keinoin pulaa ei ole mahdollista ratkaista”, toteaa Helsingin pormestari Juhana Vartiainen.
”Tämä olisi täysin kohtuutonta henkilökuntaamme sekä lapsia ja perheitä kohtaan, ettei valoa tunnelin päässä olisi. He kaikki ansaitsevat laadukkaan varhaiskasvatuksen”, jatkaa apulaispormestari Nasima Razmyar.
Julkisuudessa on puhuttu paljon pääkaupunkiseudun tilanteesta, mutta ongelma on yhtä lailla valtakunnallinen. Esimerkiksi Kuntatyönantajat on arvioinut, että varhaiskasvatuslain noudattaminen vaatisi koko maassa lähes 20 000 varhaiskasvatuksen sosionomin tai opettajan kouluttamista vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa, että korkeakoulutettuja tulisi kouluttaa alalle seuraavan seitsemän vuoden aikana enemmän kuin alalla tällä hetkellä työskentelee.
”On selvää, että mihinkään uusiin henkilöstömitoitusten kiristämisiin ei ole mahdollisuutta tällaisessa tilanteessa. Varhaiskasvatuksen opettajien valmistuneiden määrä ylitti 500 valmistuneen rajan ensimmäistä kertaa vasta vuonna 2020. OKM:n tulisi arvioida ja julkaista päivitetty arvio varhaiskasvatuksen ammattilaisten tarpeesta vuoteen 2030 asti ja miten tarve jakaantuu alueellisesti. Tämän pohjalta tulisi tehdä rahoitussuunnitelma koulutuksien järjestämiseksi tarvetta vastaavasti. Koulutuspaikkojen lisäämisessä on oltu auttamattoman myöhässä ja se näkyy etenkin kasvavilla seuduilla, joissa lapsimäärät varhaiskasvatuksessa kasvavat”, sanoo Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
Varhaiskasvatuksen henkilöstöpula tulee kuroa umpeen kestävällä tavalla ja yhteistyöllä
Julkisessa keskustelussa on ollut myös esillä, että kunnilla on nopeavaikutteisimmat keinot puuttua työvoimapulaan. Lisäksi on esitetty, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaisi erillistä rahoitusta lisähenkilöstön palkkaamiseen.
”OKM:n tulisi keskittää resurssit alan koulutusten lisäämiseen. Meillä ei ole lisähenkilöstöä palkattavaksi, koska sitä ei ole koulutettu tarpeeksi. Nykyisen henkilöstön työolosuhteiden ja työviihtyvyyden varmistaminen on tällä hetkellä kaupunkien tärkein tehtävä ja siihen kaupungeilla on useita eri keinoja. Sen tuloksena työvoimapula ei huonone mutta ei toisaalta myöskään ratkaisevasti parane. Meidän ei tulisi olla kestämättömässä tilanteessa, jossa oman henkilöstötilanteemme parantuminen on aina pois joltain toiselta”, sanoo Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen.
Työvoimapulan ratkaiseminen kestävällä tavalla tarvitsee suunnitelmallisuutta ja yhteistyötä. Mikään toimija ei pysty ratkaisemaan tilannetta yksin.
”Varhaiskasvatuksen työvoimapula ratkeaa vain kuntien, valtion, koulutusten järjestäjien ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Meidän tulisi luoda yhteinen näkymä siitä, missä olemme vuoteen 2030 mennessä ja kuinka voimme tukea toistemme toimia”, toteaa Kauniaisten kaupunginjohtaja Christoffer Masar.
Pääkaupunkiseudun kaupungit pitivät 3.11.2022 tiedotustilaisuuden varhaiskasvatuksen henkilöstötilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä.