Huolehtimalla omasta digiturvallisuudestasi varmistat, että voit liikkua turvallisesti digitaalisessa maailmassa.

Huijausviestejä lähetetään tavallisesti massaposteina tuhansille eri ihmisille ja organisaatioille sähköpostilla tai tekstiviestillä. Vaikka vain pieni osa viestin vastaanottajista avaa haitallisen liitteen tai klikkaa linkkiä, voivat rikolliset saada haltuunsa paljon henkilökohtaistakin tietoa sekä sievoisen summan rahaa.

Epäiletkö netti- tai puhelinhuijausta?

1. Mitä minulta halutaan?

  • salasana, henkilötunnus, pankkitunnukset, luottokortin numero, tuntemattomalta tulleen linkin avaaminen, rahaa

2. Missä minulta halutaan?

  • sähköposti, tekstiviesti, pikaviestit esim. Facebook Messenger, Whats’App, sosiaalinen media

3. Tiedänkö, kenen kanssa olen tekemisissä eli kuka vastapuolella on?

  • Jos kyseessä on sähköposti, tarkista lähettäjän sähköpostiosoite. Vie sormi tai tietokoneella hiiren kursori lähettäjän nimen päälle ja tarkista sähköpostiosoite.
  • Poliisi, pankki tai muu virallinen taho ei koskaan kysy salasanoja, tunnuksia tai korttinumeroita puhelimitse. Älä muutenkaan luovuta niitä toiselle ihmiselle.
  • Verkkokauppa ei ole luotettava, ellet löydä verkkosivuilta yhteystietoja tai toimivaa asiakaspalvelua.
  • Älä luota lähettäjään, jos lupaus tai tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.
  • Huijausviestit näyttävät tulevan yleensä henkilöltä tai organisaatiolta, jonka tiedät tai tunnet. Viestit jäljittelevät oikeiden organisaatioiden ulkoasua, esimerkiksi logoa tai nimeä, jotta viesti olisi mahdollisimman todentuntuinen. Usein esimerkiksi yrityksen nimessä on väärä kirjain, väri tai muu tunniste.
  • Rikollisen on myös mahdollista murtaa kokonaan jonkun toisen käyttäjän tili. Tällöin viestit saattavat tulla suoraan tuntemasi henkilön tai organisaation sähköpostista.

4. Halutaanko, että toimit nopeasti?

  • Jos sinua uhataan tai kiristetään, kyseessä voi olla tietojen kalastelu.
  • ”Enää 3 jäljellä” –tyylinen laskenta voi olla vedätystä.

Ole erityisen tarkkana!

  • Kun saat kiireellisen tilisiirtopyynnön.
  • Kun saat ilmoituksen tilitietojen muutoksesta, saapuvasta postipaketista, erääntyvästä maksusta tai luottokortin sulkemisesta.
  • Kun avaat sähköpostiliitteitä. Jos epäilet linkin aitoutta, älä avaa sitä.
  • Jos viestissä pyydetään tarkistamaan tai varmistamaan kirjautumistiedot käyttämääsi palveluun.  
  • Jos avaat liitteen kirjautumalla tunnuksillasi palveluun. Tarkista linkin todenmukaisuus ja se, että kirjaudut oikeaan paikkaan.

Suojautuminen

  • Jos saat tekstiviestissä tai sähköpostissa linkin palveluntarjoajalta ja pyynnön kirjautua sivuille nopeasti, suosittelemme lähetetyn linkin sijaan kirjautumaan palveluntarjoajan oman verkkosivun kautta ja siten varmistamaan, onko viesti aito.
  • Jos et ole varma vastaanottamasi viestin lähettäjästä tai sen sisällöstä, varmista asia esimerkiksi soittamalla viestin lähettäjälle. Katso yhteystiedot muualta kuin lähetetystä viestistä (esim. organisaation virallisilta verkkosivuilta).
  • Ole terveen epäluuloinen. Epäilyksen tulisi herätä, jos saat pikaisen pyynnön kirjautua palveluntarjoajan sivuille, maksaa lasku tai muuttaa tilitietoja.
  • Vaih­da käyt­tä­mä­si vapaa-​ajan säh­kö­pos­tioh­jel­man sa­la­sa­na ns. sa­la­­lauseek­si.
  • Tar­kis­ta, että lait­tee­si tie­to­tur­va­päi­vi­tyk­set, käyttöjärjestelmäpäivitykset ja sovellusten päivitykset ovat ajan­ta­sai­set.
  • Tar­kis­ta, että tie­to­ko­nees­sa on ajan­ta­sai­nen hait­taoh­jel­mien tor­jun­ta.
  • Huomaa, että hakukoneiden ensimmäiset tulokset ovat usein mainoksia – älä kirjaudu niiden kautta esim. verkkopankkiisi.
  • Tallenna usein käyttämäsi verkkosivut valmiiksi suosikkeihisi, niin et vahingossa tai kiireessä kirjaudu huijaussivustolle. 
  • Kirjoita suoraan selaimen osoitekenttään esim. www.kauniainen.fi, niin pääset organisaation viralliselle sivulle.