Kitkarenkailla parempaa ilmanlaatua -katupölyä voi ehkäistä talvirenkaiden valinnalla

Katupöly heikentää merkittävästi ilmanlaatua. Katupölyn pääasiallinen aiheuttaja kaupungissa ovat nastarenkaat – jopa puolet katupölystä on peräisin nastarenkaiden rouhimasta tienpinnasta. Nastarenkaiden vaihtaminen kitkoihin vähentää katupölyä tehokkaasti. Kitkarenkaat ovat myös hiljaisemmat ja kuluttavat tienpintaa vähemmän kuin nastarenkaat. Kauniainen on Espoon, Vantaan sekä HSY:n kanssa mukana Helsingin kaupungin kampanjassa, joka kannustaa pääkaupunkiseudun autoilijoita miettimään talven rengasvalintaa myös ympäristön … Jatkuu

Gallträskistä poistetaan vesikasvillisuutta 10.–24.9. välisenä aikana

Kaupunki poistattaa Gallträskistä vesikasvillisuutta 10.–24.9.2024 välisenä aikana. Työaika voi kuitenkin olla lyhyempi, riippuen poistettavan kasvillisuuden sekä erityisesti vesiruton määrästä järvessä. Muun muassa uintia, purjehdusta sekä soutua pyydetään välttämään järvessä, kun työkoneet liikkuvat vesillä. Alueella liikkuvia kehotetaan varovaisuuteen työkoneiden liikkuessa ajoittain myös maa-alueilla lähellä järven kävelyreittejä. Kasvillisuutta poistetaan erityisesti järven keskialueilta sekä uinti- ja purjehduslaiturien läheisyydestä. … Jatkuu

RINKI-ekopiste on siirtynyt Junghansinkujalle 

Kaupunki haluaa muistuttaa siitä, että Helsingintien varrella sijainnut RINKI-ekopiste on siirtynyt kaupungintalon takana olevan Junghansinkujan paikoitusalueelle kaupunkiratatyön takia. Siinä Ekopisteessä on samat jäteastiat, jotka olivat Helsingintiellä. Asukkaat voivat käyttää myös esimerkiksi Kasavuoren ekopistettä osoitteessa Stenbergintie 28/Kasavuorentie 1.  Kaupunkiratahankkeen valmistuttua vuonna 2027 RINKI- ekopiste on tarkoitus siirtää takaisin aseman läheisyyteen.  Kauniaisten RINKI-ekopisteille voit tuoda seuraavat jätteet:  … Jatkuu

Osallistu Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen haasteeseen ja opi tuntemaan 100 eliölajia vuodessa 

Opi tuntemaan hyönteiset, sienet ja kasvit! Haasteessa pyritään havainnoimaan vähintään sata lajia kasvien, hyönteisten tai sienten eliöryhmistä vuoden 2024 aikana. Haaste sopii niin aloittelijalle, kuin kokeneemmalle konkarille. Lajitiedon kerääminen on hauska tapa laajentaa omaa lajintuntemusta ja liikkua enemmän luonnossa.   100 lajia -haasteen tavoitteena on innostaa kansalaisia liikkumaan enemmän luonnossa sekä laajentaa omaa lajituntemusta. Suomessa lajitietoa … Jatkuu

Ilmoitus kuulutuksesta, Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2024–2028

Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2024–2028 on valmistunut. Suunnitelmassa tarkastelun kohteena ovat vilkkaimmin liikennöidyt maantiet ja kadut. Suunnitelmassa esitetään toimenpiteitä meluntorjunnan tehostamiseksi sekä meluhaittojen vähentämisen pitkän aikavälin tavoitteet. Toimintasuunnitelman lähtökohtana on vuonna 2022 valmistunut Espoon ja Kauniaisten kaupunkien ympäristömeludirektiivin mukainen meluselvitys. Suunnitelmassa esitetään meluntorjuntakeinoja mm. kaavoitukseen, meluesteisiin ja hiljaisiin alueisiin liittyen. Voit … Jatkuu

Perheonnea Gallträskilla – annathan joutsenille ja muille linnuille pesimärauhan

Gallträskin laulujoutsenpari voi tänä vuonna ylpeillä peräti kuudella poikasella. Kauniaisten kaupunki onnittelee uutta perhettä! 🦢 Jos liikut Gallträskin rannoilla tai vesistöillä niin ethän häiritse vastikään muodostunutta laulujoutsenperhettä menemällä liian lähelle. Pidä myös riittävä etäisyys kaikkiin vesilintuperheisiin,  niin annat niille rauhaa. Jos haluat nähdä linnut lähempää, ota mukaan kiikarit tai kamera, jossa on pidempi objektiivi. Älä … Jatkuu

6–10-vuotias, tule mukaan tutustumaan Gallträskin eliömaailmaan – osallistu 4.6 pidettävään ötökkäsafariin

Järvien ötököiden maailma on monimuotoinen ja kiehtova. Järvet tarjoavat elinympäristön monille erilaisille hyönteisille ja pieneliöille, jotka ovat tärkeä osa ekosysteemiä. Vesimittarit ovat yksi tunnetuimmista järvien ötököistä. Ne liikkuvat veden pinnalla ja syövät muita pieniä hyönteisiä. Vesimittareiden pitkät jalat jakavat niiden painon tasaisesti, jolloin ne voivat liikkua veden pinnalla ilman uppoamista. Vedenkorennot ovat toinen yleinen näky järvissä. Niiden … Jatkuu