Planetaarisen hyvinvoinnin joulukalenteri

Tervetuloa Kauniaisten kaupungin planetaarisen hyvinvoinnin joulukalenteriin! Kalenteri koostuu 24 luukusta, joka perustuu planetaarisen terveyden ja hyvinvoinnin teemoihin.
Kalenterin ideana on antaa joka päivälle pieni teko, tietoisku tai pohdinta, joka tukee sekä ihmisen että maapallon hyvinvointia.
Joulukalenterin lähteinä on käytetty:
- Potilaan Lääkärilehti – Parempaa terveyttä ja ympäristöä
- Duodecim: Planetaarinen terveys – globaali lähestymistapa
Luukku 1

Enemmän tietoa – Mitä on planetaarinen terveys?
Tutustu käsitteeseen. Planetaarinen terveys tarkoittaa ihmisen ja maapallon terveyden välistä yhteyttä. Ilman terveellistä ympäristöä ei ole terveyttä.
Luukku 2

Enemmän tavoitteita!
Miten voisit edistää omaa ja läheistesi terveyttä siten, että huomioit samalla myös ympäristön hyvinvoinnin?
Luukku 3

Enemmän ilmastotekoja.
WHO varoittaa ilmastonmuutoksen olevan suurin uhka terveydelle 2000-luvulla. Meistä jokainen voi tehdä ilmastotekoja. Tutustu hiilineutraaligrani.fi -sivuston ilmastotekoihin.
Luukku 4

Enemmän terveyttä kasvisruuasta.
Syö tänään kasvispainotteisesti. Planetaarinen ruokavalio on terveellinen ja ympäristöystävällinen ja noudattaa pitkälti uusia ravitsemussuosituksia.
Luukku 5

Enemmän raitista ilmaa, vähemmän ilmansaasteita.
Valitse tänään autoilun sijaan kävely tai pyöräily. Se edistää sydänterveyttä ja vähentää sekä ilmasto- että lähipäästöjä. Pienhiukkasten vaikutukset on yhdistetty sydän- ja verisuonitautien, aivosairauksien ja keuhkosyövän esiintyvyyteen.
Luukku 6

Enemmän yhteisöllisyyttä.
Planetaarinen terveys vaatii yhteistyötä. Soita ystävälle tai naapurille ja kutsu vaikka luontokävelylle – yhteys toisiin lisää hyvinvointia. Yhdessä toimiminen ja vastuun jakaminen lisäävät yhteisöllisyyttä ja herättävät toivoa. Hyvää itsenäisyyspäivää!
Luukku 7

Kuva: Hanna Marttinen
Enemmän mielenterveyttä.
Luonnossa oleskelu laskee verenpainetta ja vähentää ahdistusta. Luonnossa oleilu parantaa mielialaa. Vietä tänään aikaa ulkona – metsässä, puistossa omalla pihalla.
Luonnossa oleskelu lisää myönteisiä ja vähentää kielteisiä tunteita sekä parantaa suoriutumista tehtävissä ja tarkkaavuutta. Esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen tunteet lievittyvät tutkitusti luonnossa.
Luukku 8

Enemmän liikuntaa, vähemmän mikromuovia.
Jätä tänäänkin auto kotiin. Liikenne on huomattava mikromuovin tuottaja. Renkaista ja tiemerkinnöistä irtoavaa mikromuovia huuhtoutuu hulevesien mukana jokiin, ja sitä kautta järviin ja meriin. Ihminen altistuu mikromuoveille päivittäin ruuan, juoman ja hengityksen kautta.
* Mikromuoviksi määritellään muovihiukkaset, joiden koko on yhdestä mikrometristä viiteen millimetriin. Ne voivat olla tarkoituksella pieneen kokoon valmistettuja tai isommasta muoviroskasta jauhautuneita hiukkasia.
* Mikromuovien haitallisia terveysvaikutuksia on todettu esimerkiksi: Oksidatiivinen stressi ja solutoksisuus, tulehdusreaktiot, aineenvaihdunnan häiriöt, kudoskertyminen (rotilla, hiirillä), neurotoksisuus, lisääntymistoksisuus ja mahdollinen karsinogeenisuus ja monet epäsuorat vaikutukset.
Luukku 9

Enemmän ulkoliikuntaa
Luonto houkuttelee liikkumaan. Luonnossa liikkuminen saatetaan kokea vähemmän rasittavana kuin sisäliikunta. Luontoympäristössä huomio kiinnittyy muuhunkin kuin liikuntasuoritukseen. Vaihteleva maasto myös houkuttelee liikkumaan ripeämmin. Monet kokevat, että luonnossa liikkumista seuraa hyvä olo.
Luukku 10

Enemmän vanhoilla vaatteilla.
Tekstiilien tuotanto aiheuttaa merkittävää ympäristökuormitusta. Tärkein keino vähentää tätä ympäristö- ja terveyskuormitusta pitää omistamansa vaatteet mahdollisimman pitkään käytössä. Vähiten kemikaalikosketusta ihollesi saat todennäköisesti vanhasta vaatteestasi.
Myös vaatteista pesussa irtoavien mikromuovihiukkasten määrä vähenee useamman pesukerran jälkeen. Kemikaalien ja mikromuovin määrä vähenee, kun ostat harvemmin uusia vaatteita, suosit käytettyjä vaatteita ja peset vaatteita vain tarpeen mukaan.
Luukku 11

Enemmän hyviä mikrobeja.
Parhaiten hyviä mikrobeja saa tutkimusten mukaan olemalla oikeasti kosketuksissa metsän kanssa. Se tarkoittaa poikkeamista metsätieltä, puiden ja kasvien koskettelemista, käsien likaamista multaan ja metsän maaperään eli kunttaan. Myös vaikka huonekasvien multa voi toimia mikrobien lähteenä.
Luukku 12

Enemmän terveellistä ruokaa.
Punaista lihaa tulisi terveydellisistä syistä syödä enintään 350 grammaa viikossa ja prosessoituun lihaan perustuvia leikkeleitä pitäisi vältellä.
Prosessoitu liha on luokiteltu ihmiselle karsinogeeniseksi eli syövälle altistavaksi. Runsaasti punaista ja prosessoitua lihaa sisältävä ruokavalio on yhdistetty myös suurempaan sydän- ja verisuonitautien riskiin.
Lihan kulutuksen vähentäminen tulee korvata ensisijaisesti kasviperäisellä ruoalla. Tähän käyvät hyvin esimerkiksi palkokasvit ja täysjyvävilja. Myös kestävästi pyydettyä ja kasvatettua kalaa suositellaan.
Luukku 13

Enemmän puhetta.
Valon juhlan kunniaksi: puhu tänään jollekin planetaarisen terveyden teemasta ja siitä, miten huomioit sitä omassa elämässäsi. Tieto lisää vaikuttavuutta.
Luukku 14

Enemmän siisteyttä
Siisteys tuo hyvän mielen. Tarkista kodin siivous- ja pesuaineet: ovatko ne ympäristömerkittyjä? Vähennä haitallisia kemikaaleja valitsemalla kemikaalittomia siivousmenetelmiä ja tuotteita. Moni siivous voi hoitua pelkällä vedellä tai vaikka etikalla.
Luukku 15

Enemmän luonnollisia värejä, vähemmän valkaisua ja värjäystä.
Erilaisessa jalostuksessa ja valkaisussa käytetään useita kemikaaleja. Valkaistut tai värjätyt tuotteet voi korvata myös vähemmän käsitellyllä. Erityisesti monet puu-, paperi ja puuvillatuotteet ovat tällaisia. Samalla kun valitset vähemmän käsiteltyjä tuotteita kiinnitä huomiota myös niiden pakkauksiin, onnistuuko valita vähemmän pakattu tuote?
Luukku 16

Enemmän kierrätystä.
Meidän kaikkien etu on, että kierrätämme kaiken mahdollisen. Kierrätyksen ansiosta esimerkiksi mikromuovin kulkeutumista luontoon ja kehoihimme voidaan vähentää. Muista ehdottomasti kierrättää myös vaaralliset jätteet ja lääkkeet. Niiden päätyminen ympäristöön ja sitä kautta kaikkialle on erittäin haitallista kaikkien terveydelle.
Luukku 17

Enemmän hyötyliikuntaa.
Kaikki arjessa tapahtuva liikunta lasketaan arkiliikunnaksi. Voit valita portaat hissin sijasta tai kävelyn autoilun sijasta. Hyötyliikunnan hyödyt ovat terveyshyötyjä itselle, mutta myös energian/ sähkönsäätöä, joka on hyväksi ympäristölle.
Luukku 18

Enemmän lukseja!
Ulkoilu aamuaikaan etenkin pimeänä vuodenaikana lisää vireyttä ja valmiutta päivän haasteisiin. Aamun valo lisää dopamiinia ja siten tuo mielihyvää ja motivaatiota sekä tukee oppimista ja vireyttä ja lisää aineenvaihduntaa.
Eräässä tutkimuksessa 20 % painoindeksin vaihtelusta selittyi sillä, olivatko koehenkilöt saaneet aamulla valoa. Ja mikä parasta, sisä- ja ulkovalot voi sammuttaa, jolloin säästyy energiaa ja parhaimmillaan myös auto jää kotiin kun koulu- tai työmatka taittuu ulkoillen.
Luukku 19

Enemmän kestotuotteita.
Suuri osa kodin muovijätteestä muodostuu ruokapakkauksista. Ostoskoriin kannattaa valikoida tuotteita, joita ei ole pakattu muoviin lainkaan tai joissa muovia on käytetty vain vähän. Myös monet tekstiilit sisältävät muovia. Muista myös kestokassit, kestojuomapullot ja termospullot.
Vähentämällä muovin käyttöä vähennetään mikromuovia ja kemikalisaatiota, joilla molemmilla on suoria ja epäsuoria vaikutuksia terveyteen.
Luukku 20

Enemmän hyvää mieltä, vähemmän kulutusta.
Ympäristön saastuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden katoaminen ja luonnonvarojen liikakulutus uhkaavat ympäristön lisäksi ihmisten terveyttä. Arjen kestävät valinnat voivat tukea hyvinvointia ja lisätä merkityksellisyyden tunnetta. Tämä voi lisätä hallinnan tunnetta omasta arjesta ja tuoda tyytyväisyyttä vastuullisista valinnoista.
Ympäristöystävälliset valinnat voivat vahvistaa tunnetta siitä, että oma toiminta tukee suurempaa hyvää, mikä puolestaan voi lisätä elämän merkityksellisyyttä ja vähentää ahdistusta kestävyyshaasteiden edessä.
Luukku 21
Kuva: Hanna Marttinen
Enemmän yhdessäoloa ja luontoyhteyttä.
Luontoyhteyden vahvistaminen voi tukea tunnetta osallisuudesta johonkin itseä suurempaan kokonaisuuteen, mikä osaltaan voi lievittää yksinäisyyden ja ahdistuksen tunteita. Säännöllinen luonnossa oleskelu vähentää luonnosta vieraantumista, jonka katsotaan olevan yksi tärkeimmistä kestävyyskriisin taustalla olevista juurisyistä. Luonnossa liikkuminen edistää myös sosiaalista hyvinvointia.
Luukku 22

Kuva esityksestä Hör så tyst det är (2024).
Enemmän hiljaisuutta.
Melu on ei-toivottua ääntä, joka koetaan epämiellyttäväksi tai häiritseväksi tai joka on kuulolle haitallista. Melulla on moninaisia haitallisia terveysvaikutuksia, kuten kuulovaurioita, stressiä, unihäiriöitä, verenpaineen nousua ja sydän- ja verisuonitautien riskiä. Melu voi myös vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihin, kuten oppimiseen ja muistiin. Vähennä siis melua omassa arjessasi. Suurin osa melulle altistumisesta johtuu liikenteestä, mutta yhä enemmän digitaalilaitteista lähtevä häiritsevä musiikki tai puhe lisää melua.
Luukku 23

Enemmän pimeyttä ja hyvää unta.
Jatkuva keinovaloille altistuminen on liitetty terveysongelmiin. Ei-toivottu keinovalo haittaa ekosysteemiä ja jopa lisää syöpäriskiä. Yksi selkeä vaikutus on unenlaatuun. Omaa valosaastettaan voi vähentää vähentämällä tai ajastamalla piha- ja kausivalojaan. Muista myös ruutuajan vaikutus nukahtamiseen ja unenlaatuun.
Riittävä uni vähentää stressiä ja parantaa immuniteettia. Hyvinvoiva ihminen jaksaa tehdä myös kestävää arkea.
Luukku 24
Kuva: Frida Lönnroos
Enemmän hyvää joulumieltä.
Merkityksellisyyttä omaan elämään tuo monenlaiset erilaiset asiat ja ihmiset. Hyvään joulumieleen liittyy monelle tunne siitä, että voi tarjota itselle ja muille hyvää oloa ja hyvinvointia. Planetaarisen hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmat auttavat tuomaan hyvän joulumielen niin koko planeetalle. Hyvää ja rauhallista joulua.