Viikon vieraslaji: Vierasperäiset piiskut (Solidago)
Suomessa esiintyy kahta pohjoisamerikkalaista alkuperää olevaa piiskulajia, kanadanpiiskua (Solidago canadensis) ja isopiiskua (Solidago gigantea). Kanadanpiisku on näistä huomattavasti yleisempi, mutta kumpikin on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi. Torjunnan kannalta ei kuitenkaan ole välttämätöntä tietää, mikä vierasperäinen piiskulaji on kyseessä. Ne on kuitenkin tärkeää erottaa kotoperäisestä kultapiiskusta, jota ei ole tarvetta hävittää. Vierasperäiset piiskut valtaavat tehokkaasti kasvupaikkoja ja vievät siten elintilaa muilta kasvilajeilta. Niillä on myös vaikutuksia hyönteisiin, ja ne voivat vähentää kotoperäisten kasvien pölytystä.
Vierasperäiset piiskut voi tunnistaa harvaan sahalaitaisista lehdistä, harittavista keltaisista kukinnoista ja korkeudesta. Vierasperäiset piiskut voivat kasvaa reilusti yli metrin mittaisiksi, kun taas kultapiisku jää yleensä alle metrin mittaiseksi. Kultapiiskun kukinnot ovat erilaiset kuin vierasperäisillä piiskuilla, minkä lisäksi kultapiisku kukkii aikaisemmin. Lisätietoa piiskujen tunnistuksesta saat piiskujen tunnistuskaaviosta.
Vierasperäiset piiskut leviävät juurakoiden ja siementen välityksellä. Siemenet voivat kulkeutua tuulen mukana pitkiä matkoja. Leviämistä voidaan ehkäistä katkomalla kukinnot ennen siementen kypsymistä. Koko kasvusto voidaan hävittää kaivamalla se juurineen maasta tai leikkaamalla näivettäen.
Vierasperäisiä piiskuja esiintyy Kauniaisissa satunnaisesti ympäri kaupunkia. Kaupunki torjuu niitä alueiltaan kaivamalla esiintymiä juurineen, näivettämällä ja keräämällä kukintoja ennen siementen kehittymistä.
Lue lisää lajista ja sen torjunnasta osoitteesta vieraslajit.fi
Viikolla 32 esittelemme espanjansiruetanan (Arion vulgaris).