Takaisin ajankohtaisiin
22.7.2026 | Ympäristö
Kuvassa näkyy jättipalsami.

Aasiasta peräisin oleva jättipalsami (Impatiens glandulifera) on haitallinen vieraslaji, joka leviää tehokkaasti poksahtelevien siemenkotiensa avulla. Näyttävät kukinnot houkuttelevat hyönteisiä, mikä vähentää muiden kasvilajien pölytystä. Jättipalsami muodostaa myös tiheitä kasvustoja, jotka syrjäyttävät muuta kasvilajistoa. Laji viihtyy kosteilla paikoilla ja leviää usein ojia, puroja tai muita vesistöjä pitkin.

Suomessa esiintyy neljää eri kannuspalsamilajia, joista lehtopalsami on kotoperäinen laji ja loput vieraslajeja. Jättipalsami kukkii näistä ainoana punaisin, vaaleanpunaisin tai valkoisin kukin, kun muilla lajeilla on keltaiset tai oranssit kukat. Ennen kukintaa kasvin voi tunnistaa tiheään sahalaitaisista lehdistä ja punaisesta väristä varressa tai lehdissä.

Jättipalsami on yksivuotinen kasvi, joka leviää ainoastaan siementen avulla. Kasvin hävittäminen onkin siksi suhteellisen helppoa, sillä torjuntatoimiksi riittää kasvien kitkeminen ennen siementenkotien kehittymistä. Kitketyt kasvit voi kasata maatumaan mahdollisimman kuivalle maaperälle. Mikäli kasvia torjutaan vasta siemenkotien kehityttyä, on siemenet kerättävä jätesäkkiin ja hävitettävä sekajätteenä. Kun siemenet ovat kypsyneet ja siemenkodat poksahtavat helposti, voi olla kannattavaa jättää torjuntatyöt seuraavalle vuodelle. Tällöin saattaa tahattomasti levittää siemeniä esimerkiksi kenkien ja vaatteiden mukana.

Kauniaisissa jättipalsamiesiintymät on saatu hyvin hallintaan. Kaupunki jatkaa vielä torjuntaa ja seurantaa alueillaan.

Viikolla 31 esittelemme vierasperäiset piiskut (Solidago).

Lue lisää lajista ja sen torjunnasta osoitteesta vieraslajit.fi

Kotoperäiseen lajistoomme kuuluvan lehtopalsamin (Impatiens noli-tangere) tunnistaa keltaisista kukista ja harvaan hammaslaitaisista lehdistä. Haitallisen vieraslajin jättipalsamin lehdet ovat tiheämpään sahalaitaiset ja kukinnot useimmiten punasävyiset. Lehtopalsamia voi Kauniaisissa havaita esimerkiksi Gallträskin rannoilta. Kuva: Aida Herttua