Ruokalistat

Oiva on elintarvikevalvonnan tarkastustietojen julkistamisjärjestelmä, jota koordinoi Ruokavirasto. Oivassa arvioidaan hymynaamoin yrityksen elintarviketurvallisuutta kuten elintarvikehygieniaa ja tuoteturvallisuutta. Parhaimman hymyn saamiseen edellytetään lain noudattamista.

Kauniaisen toimipisteet ovat päiväkotien sekä koulujen keittiöt. Valvontatulokset julkistetaan sitä mukaa kun kuntien elintarvikevalvojat tekevät tarkastuksia.

Päivähoidossa ja koulussa oleville lapsille järjestetään erityisruokavalio terveydellisistä syistä lääkärintodistuksen perusteella. Muu ruokavalio (esim. kasvis, uskonnollinen tai vähälaktoosinen) järjestetään vanhemman ilmoituksen perusteella, eikä se edellytä lääkärintodistusta. Sama koskee lieviä allergiaoireita, jotka voidaan huomioida ruokailutilanteessa. Erityisruokavalio toteutetaan siten, että lapsi ei saa mitään itselleen sopimatonta ruoka-ainetta. Erityisruokavaliota noudattavan lapsen ruokalista laaditaan mahdollisimman paljon muiden lasten ruokalistaa muistuttavaksi. Ruoka-allergiat tarkistetaan vuoden välein. Erityisruokavaliot tarkistetaan tarvittaessa; ruokaaineallergioista pyydetään vanhempien ilmoitus vuosittain. Uusi lääkärintodistus on tarpeen ainoastaan tilanteiden muuttuessa vaikeiden allergioiden kohdalla.

Ruoka on sama kuin muidenkin lasten ruoka. Päivähoidossa olevan lapsen huoltajan tulee tarvittaessa toimittaa diabetesta sairastavan lapsen henkilökohtainen ateriasuunnitelma ilmoituksen liitteeksi. Tarvittaessa
järjestetään erillinen tapaaminen, jossa mukana on erikoissairaanhoidon diabeteshoitaja, vanhemmat ja päiväkodin henkilökunta. Samalla täytetään lapsen diabeteksen hoitokaavake ja sovitaan aterioiden,
mahdollisesti tarvittavien välipalojen sekä äkillisten hypoglykemioiden (liian matala verensokeri) yhteydessä tarvittavasta hoidosta. Päiväkodeissa hoitohenkilöstö huolehtii ruoan annostelusta. Keittiöhenkilöstö avustaa tarvittaessa. Kouluissa henkilökohtainen ateriasuunnitelma toimitetaan kouluterveydenhoitajalle, joka välittää ateriasuunnitelman keskuskeittiön ruokapalveluesimiehelle sekä kyseessä olevan koulun keittiöhenkilökunnalle.

Vehnä, ruis ja ohra korvataan gluteenittomilla viljoilla ja gluteenittomilla valmisteilla, joiden analysoitu gluteenipitoisuus on gluteenia alle 20 mg/kg. Päivähoidossa tarjotaan vanhempien luvalla gluteenitonta kauraa tai gluteenitonta vehnätärkkelystä sisältäviä ruokia.

Maito, muna, vehnä, kala ja pähkinät ovat yleisimmät vakavien
allergiareaktioiden aiheuttajat. Ravitsemuksellisesti keskeiset ruoka-aineet korvataan muilla lapsille sopivilla ruoka-aineilla. Ruokavalio perustuu lääkärin tekemään taudinmääritykseen ja kirjoittamaan lääkärintodistukseen. Jos ruokavalio on erityisen rajoittunut, liitetään ilmoitukseen myös yksilöllinen
ruokavaliosuunnitelma. Päivähoidossa ja koulussa on oltava tieto adrenaliiniruiskeen käytöstä ja siitä, miten lasta hoidetaan, jos hän saa
vahingossa vältettävää ruoka-ainetta.

Jos lapsi saa lieviä oireita huomioidaan se ruokailutilanteessa siirtämällä
kyseinen ruoka-aine syrjään. Lapsi ei tällöin tarvitse erityisruokavaliota eikä lääkärintodistusta. Lieviä itsestään ohimeneviä allergiaoireita kuten suun kutinaa ja ihon lehahtelua aiheuttavia ruoka-aineita ovat tyypillisesti
kypsentämättömät kasvikset (tomaatti, porkkana, omena) ja hedelmät etenkin koivun siitepölyallergisilla ja atooppisilla ihottumaa sairastavilla lapsilla. Yleensä lieviä oireita aiheuttavat kasvikset sopivat mainiosti
kypsennettyinä. Lisäaine- ja mausteallergiat ovat erittäin harvinaisia ja miedosti maustettu ruoka sopii yleensä allergisille lapsille. Lapsen on tärkeä oppia syömään monipuolisesti. Mitä useampia ruoka-aineita lapsen
ruokavaliossa vältetään, sitä vaikeampaa on saada koostetuksi ravitsemuksellisesti täysipainoinen ruokavalio.
Kasvisten, hedelmien ja marjojen laaja välttäminen vähentää useiden vitamiinien ja kivennäisaineiden saantia ja voi altistaa lapsen lihomiselle.