Kauniaisten kulutuksen hiilijalanjälki on kasvanut edellisestä laskennasta

Kauniaislaisten kulutuksen hiilijalanjälki vuodelta 2024 on laskettu jo toisen kerran Kulma-mallilla. Kulutuksen hiilijalanjälki oli 94,3 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

Kauniainen on selvittänyt asukkaidensa kulutuksesta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt, eli hiilijalanjäljen, nyt toista kertaa. Kauniaislaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2024 yhteensä 9,18 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia asukasta kohden. Kulutuksen hiilijalanjälki koostuu energiankulutuksesta, rakentamisesta, liikkumisesta, ruuasta sekä tavaroiden ja palveluiden hankinnasta.

Suurimmat päästölähteet olivat liikkuminen, asuminen ja tavaroiden kulutus. Erityisesti lentomatkailu ja yksityisautoilu korostuvat päästölähteinä. Sen sijaan, että päästöt olisivat laskeneet, joka on tavoite, ovat päästöt kasvaneet edelliseen selvitykseen verrattuna. Vuonna 2019 vastaavat päästöt olivat noin 8,53CO₂e/asukas, mikä tarkoittaa noin 7,6 % nousua. Laskennat eivät ole ihan täysin vertailukelpoisia, eli laskentamenetelmät ovat hieman tarkentuneet edellisestä kerrasta.

Kaukolämmön puhdistuminen vaikuttaa myönteisesti tuloksiin laskien päästöjä. Sen sijaan tavaroiden ja palveluiden kulutus aiheuttaa edelleen merkittävän osan kokonaispäästöistä. Kauniaisten päästöt ovat edelleen huomattavasti korkeammat kuin valtakunnallinen keskiarvo, joka oli noin 8,5 t CO₂e/asukas (2022). Kaikkien mukana olleiden kuntien kulutuksen päästöt tulisi pienentyä huomattavasti, että kulutus olisi kestävällä tasolla.

Laskennat tarkentuvat

Kuntien kulutusperusteiset päästöt laskettiin Sitowisen ja Luonnonvarakeskuksen toteuttamassa Kulma-hankkeessa nyt kolmatta kertaa. Päästöjen laskentamallia on kehitetty jokaisella laskentakierroksella, jotta päästäisi entistä tarkempiin tuloksiin. Tässä hankkeessa laskentaa pystyttiin tarkentamaan erityisesti yksityisen sektorin, eli kotitalouksien kulutuksen osalta. Lisäksi rakentamisen päästökertoimia päivitettiin vastaamaan tuoreinta tutkimustietoa.

– Laskentamallin kehityksen yhteydessä oli rohkaisevaa huomata, että noin 57 prosenttia kotitalouksien kulutusmenoista pystytään laskemaan Kulma-mallissa jo nyt euromääräistä kulutusta tarkempaan dataan ja menetelmiin perustuen osana energiankulutuksen, rakentamisen, liikkumisen ja ruuan päästölaskentaa, iloitsee Emma Liljeström Sitowiselta.  

Laskennan tulokset vahvistavat ajatusta, että kotitalouksien ja yksilöiden arjen valinnat ovat tärkeitä ilmastonmuutoksen hillinnän kannalta. Esimerkiksi yksittäisen vaatteen tai kodintekstiilin käyttöiän kaksinkertaistaminen vähentää siitä aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä puoleen. Toisaalta siirtyminen tavanomaisesta lihapitoisesta ruokavaliosta pääosin kalaiseen ruokavalioon voi vähentää ruokailusta aiheutuvia päästöjä jopa kolmanneksella. Kun yhä useampi tekee kestävämpiä valintoja arjessaan, yhteisvaikutus on merkittävä.

Miksi kuntien kulutusperusteisia kasvihuonekaasupäästöjä seurataan?

Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen vuosisadan loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi henkeä kohti laskettujen päästöjen tulisi olla 2,5 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuoteen 2030 mennessä ja laskea 0,7 tonniin vuoteen 2050 mennessä. Kestävän tason saavuttamiseen on siis vielä matkaa.

Kuntien vaikutusmahdollisuudet kulutuksen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen ovat merkittävät. Kunnat voivat tukea asukkaitaan ilmaston kannalta kestävissä valinnoissa esimerkiksi panostamalla julkiseen liikenteeseen ja ruokailuun, tarjoamalla vähäpäästöistä kaukolämpöä sekä viestimällä ja tiedottamalla aiheesta.

Laaja tietopohja kunnan ja kuntalaisten toiminnasta syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä auttaa kuntia suunnittelemaan ja kohdentamaan ilmastotoimia sekä mittaamaan toteutettujen toimien vaikutuksia. Seurantatietoa tarvitaan myös jatkossa.

Kuntien kasvihuonekaasupäästöistä puhuttaessa tarkoitetaan usein alueellisilla päästölaskentamalleilla laskettuja päästöjä. Nämä mallit kattavat pääosin kunnan alueella syntyvät päästöt, energia- ja jätehuollon aiheuttamat päästöt, sekä maatalouden ja tuotannon päästöt, riippumatta siitä, missä tuotteet kulutetaan. Kulutusperusteisessa laskennassa sen sijaan huomioidaan kaikki kuntalaisten kulutuksesta aiheutuvat päästöt, riippumatta siitä, missä kulutetut hyödykkeet on tuotettu. Laskentamallit eivät ole vaihtoehtoisia vaan täydentävät toisiaan ja tarjoavat yhdessä laajemman tietopohjan kunnan ja kuntalaisten toiminnasta aiheutuvista kasvihuonekaasupäästöistä.

Kulma-hankkeen toteutti Sitowise Oy yhdessä Luonnonvarakeskuksen kanssa. Hankkeeseen osallistui tänä vuonna 22 kuntaa.

Lisätietoa

Lisätietoa hankkeesta ja sen tuloksista: Kuntien kulutukseen perustuvat kasvihuonekaasupäästöt laskettiin kolmatta kertaa (sitowise.com) ja Kauniaisten kulutuksen kasvihuonekaasupäästöt (pdf)

Lue lisää yksityisen sektorin kulutuksen päästöihin ja laskennan kehitykseen liittyen: Miten arjen valinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeemme? (sitowise.com)