24.10.2025

Hyvinvointia ei synny sattumalta: siksi kaupunki panostaa ennaltaehkäisevään työhön

Kaupungin uusi hyvinvointikertomus kokoaa yhteen tietoa asukkaiden hyvinvoinnista, terveydestä ja arjen sujuvuudesta. Sen avulla seurataan, miten kuntalaiset voivat ja miten kaupungin palvelut, yhteisöt ja kumppanit voivat tukea hyvää elämää kaikissa elämänvaiheissa.

Hyvinvointikertomus ei ole pelkkä raportti, vaan työkalu päätöksentekoon ja kehittämiseen. Sen avulla tunnistetaan haasteita, vahvuuksia ja mahdollisuuksia: missä voimme ehkäistä ongelmia ajoissa ja millaisilla toimenpiteillä parannamme asukkaiden hyvinvointia pitkäjänteisesti.

Mitä HYTE tarkoittaa ja mitä se ei tarkoita

HYTE, eli hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, täydentää sosiaali- ja terveyspalveluja (sote).
Sote-palvelut tarjoavat hoitoa, tukea ja kuntoutusta silloin, kun apua tarvitaan. HYTE-työ puolestaan keskittyy hyvinvoinnin vahvistamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn ennen kuin palvelutarve syntyy. Siinä missä sote huolehtii usein ihmisten terveydestä ja toimintakyvystä yksilötasolla, HYTE tarkastelee hyvinvointia laajasti arjen ja yhteisöjen näkökulmasta. Se näkyy esimerkiksi siinä, että kaupungissa on turvalliset ja viihtyisät elinympäristöt, mahdollisuuksia harrastaa ja liikkua, sekä yhteisöllisyyttä, joka ehkäisee yksinäisyyttä ja syrjäytymistä.

Kun hyvinvointia tuetaan arjessa ja yhteisöissä, vähemmän ihmisiä päätyy raskaiden korjaavien palveluiden piiriin, kuten erikoissairaanhoitoon, mielenterveyden kriisipalveluihin tai lastensuojeluun.

HYTE näkyy monessa arkisessa asiassa: turvallisessa ja viihtyisässä elinympäristössä, mahdollisuuksissa harrastaa ja liikkua, yhteisöllisyydessä ja osallisuudessa, sekä yksinäisyyden ehkäisemisessä ja kohtaamisten mahdollistamisessa.

Hyvinvoiva asukas on kaupungin tärkein voimavara. Kun panostamme HYTE-työhön ja ennaltaehkäisyyn, vaikutukset näkyvät sekä ihmisten arjessa että kaupungin taloudessa. Varhainen tuki vähentää ongelmien kasautumista. Jokainen ajoissa tehty teko säästää myöhemmin raskaampien palveluiden tarvetta. Hyvinvointi on yhteisön voimavara. Hyvinvoiva ihminen osallistuu, oppii ja toimii, ja se luo elinvoimaa koko kaupunkiin. Panostus HYTE-työhön on taloudellisesti kestävää. Ennaltaehkäisy maksaa itsensä takaisin moninkertaisesti.

Ennaltaehkäisevään työhön panostaminen kannattaa

Hyvinvoiva asukas on kaupungin tärkein voimavara. Kun panostamme HYTE-työhön ja ennaltaehkäisyyn, vaikutukset näkyvät sekä ihmisten arjessa että kaupungin taloudessa. Varhainen tuki ehkäisee ongelmien kasautumista. Jokainen ajoissa tehty teko vähentää myöhemmin raskaampien palveluiden tarvetta. Hyvinvointi on myös yhteisön voimavara – hyvinvoiva ihminen osallistuu, oppii ja toimii, ja se lisää elinvoimaa koko kaupungissa. HYTE-työhön panostaminen on myös taloudellisesti kestävää: ennaltaehkäisevä työ maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.

Yhteistyöllä kohti hyvinvoivaa arkea

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen syntyy yhteistyöstä varhaiskasvatuksessa, kouluissa, nuorisotyössä, liikunnassa, kulttuurissa, järjestöissä ja asukkaiden kesken. Kaupunki tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten toimijoiden, seurojen ja yhdistysten kanssa. Yhdessä rakennamme arkea, jossa jokaisella on mahdollisuus osallistua, kohdata ja voida hyvin. Panostus HYTE-työhön on panostus tulevaisuuteen, kaupunkiin, jossa hyvinvointi on yhteinen asia ja jokainen voi löytää oman paikkansa yhteisössä.

Tutustu kaupungin hyvinvointikertomukseen 2022-2025 tästä: Hyvinvointikertomus 2022–2025

17.9.2025

Kouluterveyskysely 2025

THL:n Kouluterveyskysely on joka toinen vuosi toteutettava koko maan laajuinen kysely, jossa vastaavat perusopetuksen 4.–5. ja 8.–9. luokkien oppilaat sekä toisen asteen 1.–2. vuosikurssien opiskelijat. Kysely tuottaa vertailukelpoista tietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja palvelujen saavutettavuudesta.
THL julkaisee myös vastaajamäärät kouluasteittain valtakunnallisesti; tiedot päivittyvät vuosittain kyselyn valmistuessa.

Kouluterveyskyselyyn vastasi vuonna 2025 valtakunnallisesti:

• 103 408 perusopetuksen 4. ja 5. luokan oppilasta (kattavuus 85 %)
• 94 743 perusopetuksen 8. ja 9. luokan oppilasta (kattavuus 73 %)
• 47 248 lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijaa (arvio kattavuudesta 70 %)
• 24 469 ammatillisen oppilaitoksen 1. ja 2. vuoden opiskelijaa* (arvio kattavuudesta 37 %).

Kauniaisten vastaajamäärät 2025

• Perusopetus 4.–5. lk: 226, kattavuus 84%
• Perusopetus 8.–9. lk: 282, kattavuus 67%
• Lukio 1.–2. vlk.: 343, kattavuus 74%
Yhteensä: 851

Lisätietoa: THL-Kouluterveyskyselyn vastaajamäärät 2025

Kauniaisten tulokset 2025

Kouluterveyskysely 2025: Vahvuuksia paljon – kehitystyötä jatketaan kaikilla kouluasteilla.

Kauniaisissa alakoulun (4.–5. lk), yläkoulun (8.–9. lk) ja lukion (1.–2. vlk) tulokset osoittavat selkeitä vahvuuksia liikkumisen yleisyydessä, arjen terveystottumuksissa ja kouluruokailussa. Myös osallisuuden kokemus on vahvistunut yläkouluikäisillä lapsilla. Samalla esiin nousee teemoja, joihin kaupungin tulee kohdentaa tukea yhdessä koulujen ja huoltajien kanssa. Monet ilmiöt Kauniaisissa ovat myös valtakunnallisia ilmiöitä, kuten nikotiinipussien käytön lisääntyminen, koulu-uupumus, sekä ahdistuneisuus ja erilaiset muut mielenhyvinvoinnin haasteet. Alkoholinkäyttö on Kauniaisissa edelleen verrattain yleistä lukioikäisissä verrattuna muuhun maahan. Kouluterveyskyselyn Kauniaisten tuloksiin voit tutustua tarkemmin oheisen linkin kautta: Kouluterveyskyselyn tulokset 2025 (THL)

Vahvuudet meillä:

• Liikunta & harrastaminen: Yläkoulussa viikoittain harrastaa 89 % (koko maa 80 %).
• Koulun ilmapiiri: Yläkoulussa opettajat kannustavat mielipiteiden kertomiseen 83 % (nousua vuodesta 2023).
• Alakoulun arki: Aamupala joka arki-aamu 80 % (71 %) 4-5 luokkalaisilla.
• Kouluruoka: Laatu ja maku paranivat 2023–2025 sekä ala- että yläkouluissa; lukiossa laatu 76 % ja maku 78 % (koko maa 60–61 %).
• Päihteet (yläkoulu): Kannabiskokeilut laskeneet 10 % → 5 % sähkösavukkeen käyttö laskenut 19 % → 7 %.

Kehityskohteita jatkossa:

• Mielen hyvinvointi (yläkoulu): Ahdistuneisuus ja masennusoireilu yleisempiä kuin maassa keskimäärin; myös koulu-uupumus korkeampi.
• Aikuiskontakti & osallisuus (alakoulu): Mahdollisuus puhua aikuisen kanssa ja osallistua suunnitteluun on heikentynyt; myös lounasaika koetaan hieman niukemmaksi kuin koko maassa.
• Lukio: Raittiiden osuus 26 % (koko maa 44 %), tosi humalassa ≥1/kk 26 % (koko maa 12 %), nikotiinipussit 15 % (nousua 6 %→15 %), viikoittainen rahapelaaminen 9 % (nousua 3 %→9 %).

Mitä teemme seuraavaksi?

Kouluterveyskyselyä hyödynnetään Kauniaisissa kaupunkitasoisesti ja toimialoilla – erityisesti lasten ja nuorten palveluissa – sekä poikkihallinnollisissa työryhmissä ja alueellisissa HYTE-verkostoissa. Kyselyn tuottama tieto toimii tietopohjana hyvinvointisuunnitelman toimenpiteille, hankerahoitusten valmistelulle sekä resurssien tarveperustaiselle kohdentamiselle. Tulokset ovat keskeinen tietolähde lasten ja nuorten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilasta ja muutoksesta, ja niitä hyödynnetään kaupungin strategiatyössä, hyvinvointikertomuksissa ja palvelujen kehittämisessä.

10.2.2025

Löydä hyvinvointipalveluja läheltäsi

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen, kuntien ja kolmannen sektorin yhteinen Hyvinvointipalvelut-sivusto ja kattava hakukone on avattu luvn.fi-verkkosivujen yhteyteen. Hyvinvointipalvelut-sivuston tavoitteena on lisätä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa terveyseroja. Hakukone tuo kuntien ja järjestöjen palvelut helposti alueen asukkaiden ulottuville. Hakukoneen avulla asukas tai ammattilainen voi etsiä hyvinvointia ja terveyttä tukevia tapahtumia, palveluja ja toimintaa. Hyvinvointipalvelut-sivusto on julkaistu sekä suomeksi että ruotsiksi osoitteessa: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue

16.1.2025

THL: Suurin osa esikouluikäisten perheistä voi hyvin, mutta etenkin yhden vanhemman perheet ovat kuormittuneita.

”Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuoreen FinLapset-kyselytutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia esikouluikäisten lasten vanhemmista on tyytyväisiä elämäänsä. Useimmat vastaajat kertoivat voivansa hyvin ja suhtautuvansa optimistisesti tulevaisuuteen. Viime keväänä toteutettuun kyselyyn vastasi noin 13 000 vuonna 2017 syntyneen lapsen vanhempaa, joka on noin 25 prosenttia kaikista tutkimukseen kutsutuista. ” (THL)

Lue lisää: FinLapset-kyselytutkimus-THL

18.11.2024

Lapsen oikeuksien viikko 18.–24.11.2024. Teemana on lapsen oikeus oppimiseen.

”Lapsen oikeuksien viikko on toiminnallinen teemaviikko, joka rakentuu Lapsen oikeuksien päivän ympärille. Lapsen oikeuksien päivää vietetään Suomessa ja ympäri maailmaa joka vuosi 20. marraskuuta YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen hyväksymisen kunniaksi. Lapsen oikeuksien päivä on vuodesta 2020 alkaen ollut Suomessa virallinen liputuspäivä.”(www.lapsenoikeudet.fi)

Lue lisää: https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsenoikeuksienviikko/yleista/mika-lapsen-oikeuksien-viikko/

28.10.2024

Selvitys: Luontoympäristöt voivat tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa.

”Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa arvioitu, kuinka iso taloudellinen merkitys lähiluonnon terveysvaikutuksilla voi olla kansantautien torjunnassa. Lähiluonnolla on valtava merkitys hyvinvoinnille.” (THL) Lue lisää: Selvitys: Luontoympäristöt voivat tarjota jopa satojen miljoonien eurojen hyödyn kansantautien torjunnassa – THL