Uusperhe on kahden aikuisen liitto, jossa on mukana lapsia yhden tai molempien edellisistä parisuhteista. Usein perheessä on lapsia, jotka asuvat osan aikaa toisen vanhempansa luona.
Uusperhettä muodostaessa pari luo yhtaikaa suhdetta toisiinsa ja toisen lapsiin. Uusperheeksi hioutuminen vie aikaa. Lapsen täytyy hyväksyä elämäänsä uusia ihmisiä. Elämään tulee vanhemman uusi puoliso ja mahdollisesti uusia sisaruspuolia. On normaalia, että lapset reagoivat tilanteeseen ristiriitaisin tuntein. Lapset voivat iloita uusista perheenjäsenistä sekä kokea tilanteen uhkaavana.

Suhde ex-kumppaniin voi kuormittaa uusperheen elämää, jos erovanhemmuuden yhteistyö takkuilee tai eron käsittely on kesken. Roolihämmennys, ulkopuolisuuden kokemukset, sopeutumisvaikeudet ja sosiaalisen hyväksynnän puute voivat vaikeuttaa tilannetta. Avoin keskustelu, keskinäinen tuki ja yhteisten linjojen ja roolien neuvotteleminen auttavat tilanteessa.

On tavallista, että  lasten on alussa vaikea ottaa vastaan kasvatusta uusperheen sosiaaliselta vanhemmalta. Lapsille on hyvä antaa aikaa tunnesuhteen luomiseen. Uusperheissä on erilaisia tapoja kasvattajan vastuun jakamiseen. Joissain perheissä vain oma vanhempi päättää lapsen asioista ja osallistuu kasvatukseen. Toisissa perheissä aikuiset päättävät yhdessä tai erikseen lapsen asioista, mutta molemmilla on kasvatusvastuu. Yhteinen aika ilman lapsia tukee uusparin hyvinvointia ja keskinäisen siteen vahvistumista.

Lisää tietoa ja tukea löydät täältä

Suomen uusperheiden liitto ry