Historia

Kauniaisten historia alkaa vuodesta 1906, jolloin perustettiin osakeyhtiö, jonka tehtävänä oli huvilatonttien myyminen ensisijaisesti pääkaupunkiseutulaisille. Malli on tunnistettavissa Euroopassa vuosisatamme alussa syntyneistä huvilaesikaupungeista, mm Tukholman seudulta, jossa Kauniaisten ystävyyskunta Danderyd muodostettiin samankaltaisella tavalla. Yleisesti havumetsäalueita ja mäntykankaita pidettiin terveellisenä asuinympäristönä. Niitä Kauniainen pystyi tarjoamaan. Tämän lisäksi alueelta oli suora yhteys pääkaupunkiin Helsinkiin. Rantarata oli avattu liikenteelle vuonna 1903.

Vuonna 1920 huvilayhdyskunnasta tuli kauppala. Asukasluku oli tällöin 1346 ja ruotsinkieliset olivat enemmistönä (70%). Suomenkielisen nimensä - Kauniainen - kauppala sai vuonna 1949 valtioneuvoston päätöksellä.

Kauniainen sai vuonna 1972 kaupunkioikeudet. Asukasluku oli jo kohonnut 6462 henkilöön ja seuraavana vuonna kaupungin enemmistökieli muuttui suomeksi.

Tänään Kauniaisissa on n 8500 asukasta, joista 57 % on suomenkielisiä ja 39 % ruotsinkielisiä.

Vihreä huvilakaupunki

Eräs Kauniaisten kehitystä seurannut erikoispiirre on ollut pyrkimys säilyttää kaupungin luonne huvila- ja puutarhakaupunkina. Tänään kaupunkikuvalle on luonteenomaista pientalovaltaisuus ja luonnonläheisyys. Kauniainen edustaa nykyaikaista pientä viihtyisää huvilakaupunkia. Tämän päivän kaupunkisuunnittelu tähtää yllä mainittujen arvojen säilyttämiseen. Ulkoisten puitteidensa lisäksi huvilakaupunki on myös sosiaalinen ilmiö, jonka välittömyys ja läheisyys korostuvat siinä sosiaalisessa kanssakäymisessä jota Kauniaisissa kutsumme elämänlaaduksi.