Valikko

Terveyspalvelut tiedottaa

13.11.2017 16.41

Flunssan hoito-ohjeet

FLUNSSA ELI NUHAKUUME

Suomessa sairastetaan joka vuosi noin 10 - 20 miljoonaa hengitystieinfektioita, joista flunssa on tavallisin. Flunssaviruksia esiintyy ympäri vuoden ja niitä on satoja erilaisia, yleisimpiä ovat rinovirukset. Keskiverto suomalainen aikuinen sairastaa joka vuosi 1-5 nuhakuumetta, kun taas lapsella flunssaa voi esiintyä vuosittain jopa 5-10 kertaa. Kehot reagoivat eri tavoilla flunssaan ja onkin yleiskunnosta kiinni, täytyykö henkilön jäädä flunssan takia pois töistä tai koulusta.

FLUNSSAN OIREET

Flunssan yleisimpiin oireisiin kuuluu alkuvaiheessa kurkkukipu. Flunssan edetessä mukaan tulevat nuha, yskä ja joskus myös kuume. Aikuisilla flunssaan harvemmin liittyy varsinaisen kuume, sen sijaan kolottava, lihaksia särkevä ja kuumeinen olo on yleistä. Lapsilla taas kuume nousee monesti korkeaksikin (yli 38,5 astetta)

Flunssa diagnostisoidaan eli todetaan tavallisesti edellä mainittujen oireiden perusteella. Flunssapotilailta ei yleensä tutkita, mikä flunssavirus on kyseessä, koska se ei auta flunssan hoidossa eikä nopeuta paranemista. Jos syytä epäillä jotain muuta kuin tavallista virusflunssaa, voidaan tehdä tarkempia tutkimuksia. Nielun bakteeriviljelystä selviää streptokokkiangiina. Tarvittaessa voidaan ottaa verikoe, jotta saadaan erotettua mahdollinen bakteeritauti virustaudista. Poskiontelotulehduksen toteamiseksi voidaan tehdä poskionteloiden kaikukuvaus.

FLUNSSAN HOITO

Tavalliseen nuhakuumeeseen eli flunssaan ei ole varsinaisesti paranemista nopeuttavia hoitoja, mutta oloa voidaan helpottaa erilaisin keinoin. Antibiooteista ei flunssan nujertamiseen ole lainkaan hyötyä. Tulehduskipulääkkeillä, kuten ibuprofeenilla, voi lievittää särkyä. Kuumetta voi alentaa esimerkiksi parasetamolilla. Hengitystä voi helpottaa nenäsuihkeen käyttö, huuhtelu nenäkannulla ja höyryhengittäminen, mutta allergialääkkeet eivät auta flunssaisen nenän tukkoisuuteen. Yskä saattaa jatkua vielä muutamia viikkoja muiden oireiden jo loputtua. Tämä on vaaratonta, mikäli yleistila on hyvä. Yskästä kärsivät kannattaa nukkua reilusti puoli-istuvassa asennossa ja höyryhengitellä hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, jotta irtoava lima ei häiritse unen saantia. Tarvittaessa voi käyttää yskänlääkkeitä.

Flunssaan liittyvää kurkunpään tulehduksen tai nielutulehduksen aiheuttamaa kurkkukipua voidaan hoitaa esimerkiksi kipua ja tulehdusta lievittävillä imeskelytableteilla. Jos flunssaan liittyy myös äänen käheys, on puhumisen välttäminen tehokas tapa rauhoittaa kurkkua. Riittävä nesteiden saanti on hyvä muistaa.

Sairaana kannattaa välttää suurta fyysistä rasitusta, mutta normaali kevyt liikkuminen ei ole flunssan aikana haitaksi. Kuntoliikunta kannattaa aloittaa vasta flunssaoireiden loputtua.

Jos aikuisella flunssaan liittyy korkeaa kuumetta, voimakasta uupumusta tai hengitysvaikeuksia, on syytä käydä lääkärissä. Lääkärissä käynti on suositeltavaa myös, jos flunssan paranemisen jälkeen taudin oireet uusivat parin viikon kuluessa tai kova yskä on kestänyt yli kolme viikkoa.

Influenssa on flunssan kaltainen virustauti, mutta oireet ovat usein voimakkaammat, alkavat äkillisesti ja nuhaa ei välttämättä esiinny lainkaan. Myös influenssan hoito on oireenmukaista. Influenssaa vastaan on olemassa rokote.

Paras keino tartuntojen ehkäisyssä on käsihygienia. Kädet on hyvä pestä saippualla. Lisäksi voi käyttää desinfioivia käsihuuhteita. Sairastuneen kannattaa aivastaa ja yskiä kyynärtaipeeseen tai kertakäyttönenäliinaan, jotta leviäminen olisi mahdollisimman vähäistä. Kun aivastamme käteen ja kättelemme/koskemme kädellä ovenkahvaan, hissinappiin jne, levitämme pöpöjä eteenpäin. Vastustuskyvyn tukeminen terveillä elämäntavoilla auttaa niin virustautien kuin kroonisten sairauksienkin synnyn ehkäisyssä. Omilla valinnoilla voimme vaikuttaa!


Kauniaisten terveysasema

 



Palaa otsikoihin