Taustaa

Kauniaisten ensimmäiset huvilat rakennettiin Kauniaisten ainoan järven, Gallträskin ympärille, 1900-luvun alussa. Yhtenä syynä rakennuspaikan valintaan lienee ollut Bad Grankullan kylpylän läheisyyden lisäksi se, että Gallträsk oli tuolloin puhdasvetinen ja kelvollinen uimapaikka. Itse asiassa Gallträskillä käytiin junalla Helsingistä asti uimassa, olihan se hyvien yhteyksien päässä.

Gallträsk kuitenkin rehevöityi pikku hiljaa, kun siihen laskettiin asutusjätevesiä 1920-80-lukujen välisenä aikana. Järven tilasta huolestuneena Kauniaisten kauppalanhallitus tilasi 1967 kunnostustutkimuksen, jossa esitettiin, että järveä tulisi ruopata syvemmäksi ja parantaa näin järven virkistyskäyttömahdollisuuksia.

Jätevesien viemäröinnin ansiosta järven vedenlaatu on parantunut huomattavasti 60- ja 70-luvuilta, mutta paluuta 20-lukua edeltäneeseen tilanteeseen ei ilman kunnostustoimenpiteitä ole. Järvi on mataloitunut ja vesikasvillisuus on lisääntynyt siinä määrin, että järven virkistyskäyttöarvo on edelleen alhainen.

Vuodesta 1967 alkaen Gallträskiä on tutkittu laajasti. Järveä koskevia kunnostussuunnitelmia on tehty useita, samoin on kirjoitettu useita järven tilaa kuvaavia tieteellisiä julkaisuja. Näiden tutkimusten ja kunnostusehdotusten ydinkohdista koostettiin vuonna 1997 Kauniaisten ympäristönsuojelupäällikön Petteri Karvisen toimesta raportti ”Gallträsk 1950-1996 Tutkimuksia ja kunnostamissuunnitelmia” (Kauniaisten kaupungin yhdyskuntatoimi/suunnittelu- ja ympäristöyksikkö).

Vuonna 1999 Kauniaisten kaupunki oli mukana Espoon, Vantaan ja Kirkkonummen yhteisessä järvien kunnostus- ja vesiensuojeluhankkeessa, jossa kartoitettiin mm. Espoonjoen valuma-alueella sijaitsevien Espoon Pitkäjärven, Lippajärven sekä Kauniaisten Gallträskin kunnostustarvetta. Hanke tuotti toimenpide-ehdotuksia järvien virkistyskäyttöarvojen säilyttämiseksi. Gallträskin osalta pidetyissä asukas- ja järjestötilaisuuksissa sekä asukaskyselyissä tärkeimpänä asiana pidettiin alueen maisemallista merkitystä. Muita esille tulleita toiveita alueen virkistyskäyttömuodoiksi olivat muun muassa kalastus, purjehdus, ympärivuotiset ulkoilureitit, luistelu, hiihto, napakelkkailu, uinti sekä luonnon tarkkailu. Gallträskin säilyttäminen avoimena ja vedenlaadun parantaminen palvelisi kaikkia näitä käyttömuotoja.

Gallträskin kunnostamiseksi on vuosien varrella esitetty useita eri vaihtoehtoja, kuten vedenpinnan nostoa, vesikasvien niittoa, ulpukoitten juurakoiden poistoa, ilmastusta, imuruoppausta, järven kuivatusta ja ruoppausta kuivana talvella sekä pohjalietteen tiivistämistä painopenkereellä tai kemikaalein. Tiivistämistä täryttämällä on myös tutkittu. Vesikasveja ja juurakoita on järvestä poistettu vuosien varrella useampaan kertaan ja järvellä on toteutettu myös pienimuotoinen pohjakasvillisuuden rajoittamis/painopengerkoe samalla pientä hiekkarantaa luoden. Vesikasvien niitolla ja juurakoiden poistolla ei kuitenkaan ole pystytty ratkaisemaan Gallträskin virkistyskäytön ongelmia.

Vuonna 2001 asetettiin projektityöryhmä, jonka tehtävänä oli Gallträskin kunnostushankkeen projektisuunnitelman valmistelu. Loppuvuodesta 2001 kaupunki tilasi VTT:ltä esiselvityksen Gallträskin olosuhteisiin soveltuvista mahdollisista kunnostusmenetelmistä. Lähtökohtana oli Gallträskin syventäminen järven umpeenkasvun estämiseksi ja virkistyskäyttömahdollisuuksien lisäämiseksi. Selvitysten pohjalta pääasialliseksi kunnostuskeinoksi suositeltiin järven syventämistä ruoppaamalla. Esiselvitysraportin lisäksi Kauniaisten kaupunki tilasi VTT:ltä ja Suomen ympäristökeskuksen muodostamalta asiantuntijaryhmältä kunnostuksen hankesuunnitelman laatimisen edellyttämiä lisätutkimuksia. Tutkimuksissa selvitettiin mm. järven pohjan nykyistä asemaa, pohjasuhteita ja maakerrosten ominaisuuksia sekä alueellista vakavuutta, pohjan tiivistymistä sekä järven sisäiseen tilaan liittyviä seikkoja, kuten veden laatua ja kalastoa hoito- ja koekalastuksilla. Lisäksi järvellä toteutettiin syksyllä 2002 vesikasvien inventaario ja edellisen kasvien ja juurakoiden poiston jälkeen uudelleen levittäytyneiden kasvien poistoa. Lisätutkimusten johtopäätökset vahvistivat edelleen käsitystä siitä, että vesisyvyyden lisääminen vaatisi käytännössä järven ruoppausta.

Vuoden 2003 aikana jatkettiin aiempien suositusten mukaisesti vesikasvien poistoa järven umpeenkasvun hillitsemiseksi sekä hoitokalastusta veden näkösyvyyden parantamiseksi ja ravinnepitoisuuden tasapainottamiseksi. Myös vedenlaadun tarkkailua jatkettiin ja rantavesiä siistittiin. 29.10.2003 järjestettiin asiantuntijaseminaari Gallträskiin aikaisempina vuosina kohdistettujen selvitysten ja tutkimusten tuloksista. Seminaarin tarkoituksena oli tehdä hankkeeseen osallistuneiden tahojen kesken kokoava analyysi aiemmin tehdyistä selvitystöistä, sekä hahmottaa mitä toimenpiteitä vielä tarvittaisiin peruskunnostusta koskevan päätöksen tekemiseksi.

Asiantuntijaseminaarin keskeisiä johtopäätöksiä olivat mm., että järven biologisista, kemiallisista ja fysikaalisista ominaisuuksista sekä erilaisista kunnostusmenetelmistä löytyy jo runsaasti valmista perusmateriaalia. Aikaisemmissa selvityksissä suurimmaksi haasteeksi osoittautuneelle ruoppausmassojen käsittelylle ja loppusijoitukselle näyttäisi myös tänä päivänä löytyvän vaihtoehtoisia ratkaisuja. Asiantuntijaseminaarin pohjalta päätettiin edetä siten, että Gallträskin kunnostamiselle laaditaan konsultin kanssa toteutussuunnitelma tavoitteena varsinaisten kunnostustoimien suorittaminen vuosina 2005-2006.