Järven tila

Järven nykytilan taustalla on pitkäaikainen ihmisen toiminta. 1920-luvulta lähtien järveen laskettujen jätevesien saastuttamana järvi jouduttiin 1950-luvulla asettamaan uimakieltoon. Jätevesien laskeminen järveen loppui 70-luvulla, ja vuoden 1980 jälkeen keskitetyn viemäröinnin ansioista veden fosfori- ja typpipitoisuudet ovat laskeneet lähemmäs luonnontilaisen järven arvoja, mutta sisäinen kuormitus pitää järven kuitenkin edelleen rehevänä.

Järven veden laatua voidaan nykyisin luonnehtia sen rehevimmällä ulpukka-alueella kesäaikana lähinnä tyydyttäväksi. Avovesialueella ja luusuassa veden laatu on viime vuosina ollut hyvää. Kokonaisfosforipitoisuus on alle 50 µg/l ja klorofyllipitoisuus alle 20 µg/l. Haitallisia leväkukintoja ei viime vuosina ole havaittu. Talvinen happitilanteen heikentyminen ja siihen liittyvä ravinnepitoisuuden kasvu heikentävät laatuluokitusta. Talvinen happikato on ollut tavallinen ilmiö Gallträskissä, samoin siihen liittyvät kalakuolemat. Talvella 1995-1996 Gallträskissä kuoli suuri osa suurista hauista sekä runsaasti myös särkiä ja ahvenia. Kesäaikana happitilanne on pysynyt pääsääntöisesti hyvänä.

Gallträskjärven pohjasedimentissä on todettu lievää pilaantuneisuutta raskasmetalleilla. Saastuneen maan raja- ja ohjearvoihin verrattuna ainoastaan sinkillä on todettu raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia järven länsipäässä. Muita sedimentissä esiintyneitä ohjearvot lievästi ylittäneitä raskasmetalleita ovat lyijy, elohopea, kadmium ja kupari. Sedimentin pilaantuneisuuden arvellaan mahdollisesti aiheutuneen alueella aiemmin sijainneista paristotehtaasta sekä kaatopaikasta.

Kasvit ja eläimet

Viime vuosikymmeninä otettujen ilmakuvien perusteella ilmaversoisten ja kelluslehtisten vesikasvien, pääasiassa ulpukan, vehkan, vitojen ja palpakoiden määrä, on lisääntynyt voimakkaasti 40-luvulta lähtien koko järven alueella. Järven Träskmossenin puoleinen pohjukka on nykyään kasvanut lähes täysin umpeen. Myös karvalehti ja isonäkinsammal ovat lisääntyneet järvessä viime vuosina voimakkaasti. Vuonna 2002 tehdyn vesi- ja rantakasvillisuuden inventaariossa Gallträskiltä löydettiin runsaimmin seuraavia kasveja:

Karvalehti
Kurjenjalka
Punakoiso
Ranta-alpi
Rantapalpakko
Uistinvita
Ulpukka
Vehka
Keltakurjenmiekka
Isonäkinsammal
Rantakukka

1950 –luvulla Gallträskillä on tehty havaintoja myös Suomessa erittäin uhanalaisesta hentonäkinruohosta (Najas tenuissima). Lajia on myös mahdollisesti havaittu järvellä vuonna 1992. Vuoden 2002 kasvillisuusinventoinneissa lajia ei kuitenkaan löytynyt.

Järven eläinlajisto on varsin niukka. Järvellä on tavattu sinisorsia ja telkkiä sekä piisamia. Gallträskillä tehdyissä koekalastuksissa järvestä on saatu ruutanaa, jonka osuus saaliista on tyypillisesti ollut suurin, sekä vähäisempiä määriä särkeä, haukea ja ahventa. Järven kalasto on ollut määrältään runsas vastaten Uudenmaan rehevimpien järvien tasoa, mutta kalojen suuren keskikoon ansioista yksilömäärä on kuitenkin ainoastaan kohtuullinen.